Uusi osoite

Jos löysit tänne ja haluat edelleen lukea ajatuksiani, voit niin tehdä osoitteessa elamanroolit.blogspot.com

Sydäntyttömme syntymä

Meille on syntynyt tyttövauva elokuussa. Neiti on nyt kokonaiset seitsemän kuukautta vanha ja tässä vaiheessa voi jo hieman hengähtää.
Tytön synnytys käynnistettiin neljä viikkoa etuajassa, kun historia on mitä se on. Lääketiede ei halunnut riskeerata kolmannen lapsen selittämätöntä kuolemaa.
Synnytys meni hyvin ja neiti oli pieni ja pirtsakka. Kuitenkin heti ensimmäisenä yönä neiti vietiin lastenosastolle sokeritippaan kun arvot heittelivät miten sattuu. Kaiken kokemani jälkeen sokeriarvot tuntuivat pieniltä ongelmilta.
Kuuden päivän sairaalajakson jälkeen päästiin kotiin kuumana elokuun sunnuntaina. Kaikki tuntui olevan kunnossa.
Viikko sairaalasta pääsyn jälkeen neidin tila romahti kolmessa tunnissa - käsi oli aivan veltto, syöminen loppui ja vauva inisi kuin pieni koiranpentu. Olin yksin vauvan kanssa kotona, mieheni oli kolmensadan kilometrin päässä muiden lapsien kanssa autossa tulossa kotiin.
Henki kurkussa kuunnellen vauvan vaivalloista hengitystä ajoin seitsemän kilometrin matkan kotoamme sairaalan päivystykseen. Sairaalassa meidät otti vastaan nuori kesätyöntekijä, jolla ei ollut kiire mihinkään. Onneksi olin etukäteen soittanut lastenosastolle ja pyysin hoitajaa hälyttämään paikalle siellä päivystävän lastenlääkärin. Sitten alkoi tapahtua.
Vauvani vietiin teho-osastolle intensiiviseen hoitoon tilan vakauttamiseksi. Tässä välissä soitin miehelleni sekavan puhelun vauvamme kunnon romahtamisesta. Hän koetti ajaa loppumatkan rauhassa samalla tiedostaen, että vauvan kuolema oli taas erittäin lähellä.
Lopulta muutaman tunnin jälkeen tilanne oli vakaa, mutta syy romahdukselle ei ollut selvinnyt. Sitä selviteltiin yhteensä kymmenen tuntia. Sinä aikana mieheni oli saapunut paikalla ja kävelimme yhdessä hermostuneesti ympäri sairaalan pitkiä käytäviä koettaen pitää ajatukset kirkkaina ja torjua muistot kahdesta samassa sairaalassa menetetystä vauvasta.
Vihdoin diagnoosi löytyi. Sydänvika. Neitin sikiöaikaisesta verenkierrosta sydämessä huolehtinut ductus/verisuoni oli umpeutunut, kuten sen pitääkin, mutta vauvan sydämen aorta oli epämuodostunut, liian kapea sekä ahtautunut. Veri ei pääsyt kiertämään sitä kautta. Lisäksi kammioden välissä oli iso reikä. Mitään näistä ei ollut huomattu raskaudenaikasissa lukuisissa ultrissa eikä myöskään vauvan syntymän jälkeisellä sairaalajaksolla.
Ainoa paikka missä tällaisia sydänvikoja hoidetaan on Helsingin Lastenklinikka. Joten neiti pääsi kahdentoista päivän ikäisenä lentämään lääkintälentokoneella vajaan viidensadan kilometrin matkan. Edessä oli erittäin vaikea avosydänleikkaus.