Mystinen paristolaatikko

Meillä on kotona kokonainen kenkälaatikollinen pattereita. Siis aivan tavallisia ja eri kokoisia pattereita. Löytyy AAA:ta, AAAA:ta, kaksinapaisia paristoja jne. Nämä energialähteet eivät ole myyntikoteloissaan, vaan sikin sokin onnellisessa sotkussa vanhassa pahvilootassa. Mitäs kummallista tässä on ajattelee joku?
Ei kai sinänsä mitään. Ongelmahan on siinä, että pattereista on mahdotonta sanoa, missä on vielä virtaa ja missä ei, mitkä ovat käyttämättömiä ja mitkä uusia. Miehelläni ei nimittäin ole tapana heittää vanhoja pattereita pois (eikä muuten mitään muutakaan vanhaa, vaikka ei hän mikään sodanaikainen lapsi ole).
Hän säästää ne tarkoituksenaan jossain vaiheessa ladata ne uudelleen. Tämä lataaminen voi tapahtua seinäpattereiden tai takan päällä tai ihan sitä varten ostetussa laturissa. Näin sivusta seuranneena olen huomannut, että tämä ei välttämättä ole kovin tehokasta. Tosin kiva sisustuselementtihän se on - eri väriset patterit ympäri taloa. Pitäisi kai vinkata, jotain sisutuslehteä...
Tällä systeemillä osa pattereista latautuu hieman, osa ei ollenkaan ja suurinpaan osaan ei ole aikaa ylipäätänsä paneutua. Joten lopputulos on se, että se on arpapeliä mikä patteri toimii ja kuinka kauan, kun sen tästä mystisestä laatikosta kaivaa.
Meillä on tietenkin myös mittari, jolla pystyy mittamaan onko energialähteessä virtaa. Se on vaan aika tuskallista hommaa, istua laatikko ja mittari sylissä ja etsiä täyden virtalähteen omaavaa energiapuikkoa.
Tätähän mieheni tuskastelee, kun ei ole aikaa, edes patterilaatikkoa laittaa kuntoon. Hän ei siis ehdi istumaan satojen (niitä on oikeasti niin paljon) pattereiden keskellä, mitata niiden energiapitoisuutta, asetella vajaat ja tyhjät ympäri taloa latautumaan ja siten saada meille täydellinen energiavarasto.
Olen koettanut ehdottaa, että käytetyt paristot nyt vaan yksinkertaisesti kierrätettäisiin ja käyttämättömät patterit pidettäisiin myyntikoteloissaan, joista ne olisi helppo löytää ja tämä lataamisvaihe jätettäisiin ihan tehdasvalmistajille.
Mutta tämä ei käy. Se on kuulemma tuhlausta. Ei luonnonvarojen, koska ne eivät ole hänellä ensisijaisesti mielessä, vaan rahan hukkaan heittämistä. Olen siis tullut siihen lopputulokseen, että meidän pitää järjestää patteritalkoot, joihin kutsumme lähimmät ystävämme. Niissä sitten mittaillaan ja lataillaan pattereita ja nautitaan vaikka tilaisuuteen sopivaa energiajuomaa.
Siihen asti, pidän omassa kaapissani muutaman paketin käyttämättömiä paristoja. Noin niinkuin hätätilanteiden varalta. Lapsiperhessä kun välttämättä ei ensimmäiseen vapaaseen hetkeen käydä paristotalkoisiin...