Matka-apteekki

Siivosin juuri vessan ja sieltä löytyi puoliksi täynnä olevia pussukoita, joista osa on ollut mukana matkoillamme. Sisältö sinänsä on ihan normaalia matkavarautumista: särkylääkettä, desinfiointiainetta, laastareita, pahoinvointilääkettä ja nenätippoja.
Mitään niistä ei koskaan ole tarvittu, kun olemme olleet matkalla lastemme kanssa. Mutta yleinen sääntöhän on, että jollei näitä tavaroita ole mukana, niin niitä varmasti tarvitse saman tien, kun on rakkaan kotimaansa taakseen jättänyt.
Itse asiassa on suht ihmeellistä, ettei kukaan lapsistamme ole sairastunut pahemmin kertakaan matkoillamme, vaikka bakteerikanta on joka paikassa erilainen. Emmehän toki ole olleet siisteyden kannalta missään kovinkaan haastavissa paikoissa, vaan ainoastaan sivistyneen Euroopan kamaralla. Ja jos unionin luojien tavoitteita on uskominen, niin tarkoitushan onkin, että koko Euroopan kamara olisi yhtä suurta kotimaata siten, ettei huomaisi milloin rajan toiseen kulttuuriin ylittää.
No, tämä tavoitteen toteutuminen on vielä suht kaukainen ajatus, mutta sitä kohti ilmeisesti ollaan menossa.
Toista oli silloin kuin reilasimme mieheni kanssa junalla ympäri Eurooppaa. Berliinin muurin perintö painoi vahvasti Saksan kamaralla ja Trabantit saastuttivat entisen Länsi-Berliinin katuja. Tsekkoslovakian (jep, se oli vielä silloin yksi valtio) ravintoloissa oli tarjolla tasan yhtä ruokalajia, jonkinlaisia porsaankyljyksiä perunamuhennoksella. Ruokalista tosin oli monta sivua, mutta muuta ei kielitaidottomalta tarjoilijalta nälkäisille matkalaisille herunut.
Ja silloinen matka-apteekki, arvatkaapa mistä se koostui...
Kolmesta erilaisesta polvi/lihasvoiteesta, oli Mobilaattia, Voltarea ja jotain kolmatta F:llä alkaavaa ihmetöhnää. Jalkapalloilijan lihaksista ja monta kertaa operoiduista polvista, kun ei tiennyt, miten ne rinkkamatkailun rasituksia kestäisivät, joten oli suojattava kalleimpansa. Niillä, kun saattoi vielä seuraavana kautena muutaman ylimääräisen markan ansaita.
Näillä pärjättiin ja samalla kun syötiin mitä ihmeellisimpiä unkarilaisia lihasörsseleitä ja muita Itä-euroopan herkkuja. Ehkä ruoan kanssa tarjottu vodka hoiteli suurimmat bakteerikanta ongelmat silloin.
Joko sitä nyt on tullut viisaammaksi tai yksinkertaisesti tylsemmäksi, kun nykyään varautuu ihan muunlaisiin ongelmiin. Pelkän polvivoiteen avulla kun ei meinaa uskaltaa edes Lappiin laskettelemaan...