Uusi vuosi

Mietin pitkään pitääkö Sellon tragediasta kirjoittaa. Tai oikeastaan mielessäni oli ajatus, että sitä nimenomaan on pakko kommentoida. Tämä aiheutti kirjoitusblokin. Ennen kuulumatonta minun tapauksessani. En saanut mitään ajatuksia raapustettua näytölle. Jos en pysty kirjoittamaan, yksi olellinen osa minusta on poissa ja kovasti tuo vaikeuttaisi myös työn tekemistä, jonka yksi pääsisältö on tekstin luominen.
Mutta mitä sanottavaa tuosta tapatumasta pitäisi olla? Ei sen syynä ole se, että ampuja oli kotoisin jostain muualta kuin Suomesta ja näytti Robert de Nirolta. Tässä maassa tappavat omat kansalaiset ihan "kiitettävästi" toisiaan eikä kukaan syytä pelkästään tätä maata asioista. Tosin jotain ilmeisen umpimielistä tässä maassa on. Siitä kai ihan kotimaiset ampumistragediat todistavat.
On kuitenkin muistettava, että kaikki yksilöt ovat itse vastuussa teoistaan. Olosuhteet muokkavaat meitä jonkin verran, mutta eivät ne poista yksilön omaa harkintakykyä ja anna oikeutusta toimia jollain tietyllä lailla.
Jokainen murha/tappo on monen ihmisen henkilökohtainen tragedia. Yhteiskunnan tehtävä on tukea jäseniään mahdollisimman hyvin. Erityisesti niitä, jotka ovat niin vahvoja, että pystyvät heikkoudessaan hakemaan apua.
Mutta ei se ole yksiselitteiseti yhteiskunnan syy, jos joku päättää tappaa kanssaihmisiä. Kyllä lopullinen vastuu on ihmisellä itsellään. On jotenkin tekopyhää erityiseti polittikkojen taholta, jälkeenpäin miettiä miksi joku saa oleilla tässä maassa. Ei kenelläkään ole sellaista kristallipalloa, että voi kertoa mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Politikot voivat yrittää. Sen sijaan, että pakenevat omaa vastuutaan, voisivat he miettiä miksi ihmiset voivat huonosti, ja kohdistaa resursseja mielenterveyden järkkymistä ennaltaehkäisevään työhön. Sehän on tietenkin ihmisen itsensä asia käyttääkö näitä palveluita, mutta niiden saatavuus tulisi olla helppoa.
Itsehän me olemme lakiasäätävät henkilöt Arkadianmäelle valinneet. Kansa saa sellaiset edustajat, jotka se ansaitsee. Mutta tämäkään tosiasia ei poista yksilön omaa vastuuta. On turha piiloitella yhteiskunnan ja lakien takana. Yhteiskunta olemme me.