lauantai 5. syyskuuta 2009

Mieheni ja polkupyörät

Meillä on ainakin kymmenen polkupyörää. Niistä ajokuntoisia on kolme.
Mieheni on yliopiston käynyt ja vaarallisin työkalu, jota hän osaa turvallisesti käyttää on kynä. Kuinka paljon kynällä sitten voi saada aikaiseksi polkupyörien korjaamisessa, en tiedä. Mutta odotan. Kärsivällisesti.
Olen odottanut jo vuosia. Niiden aikana polkupyörien määrä on lisääntynyt, mutta korjausprosentti on pysynyt samana - 0 %.
Polkupyörän kerääjään unelmien täyttymys on poliisien huutokauppa. Aina nähdessäni ilmoituksen seuraavasta huutokaupasta toivon, a) ettei hän huomaisi sitä ja b) jos hän sen kuitenkin huomaa, hän ei tällä kertaa osallistuisi tilaisuuteen. Toiveeni ei koskaan toteudu.
Totta kai huutokaupassa on ehjiäkin pyöriä. Mutta niitä ei pihi mieheni osta. Niiden hinnat kohoavat korkeuksiin ja yhden ehjän pyörän hinnalla saattaa saada kolme hieman viallista kulkupeliä. Joten autotallimme takana on pientä laittoa kaipaavien pyörien odotushuone.
Ja onhan mieheni edistynyt. Hän on löytänyt kynää vahvemman aseen - akkuporakoneen. Siinä häntä auttoi entinen pelikaveri, joka sattumalta tuli käymään purkaessamme mieheni kanssa vanhan talomme lautalattiaa.
Laudat oli kiinnitetty lattiapalkkeihin ruuveilla. Joten irrottaakseen laudat, mieheni ruuvasi jokaisen ruuvin hieman alkuun, jotta minä, 30 viikolla raskaana olevana, pystyin irroittamaan ruuvit lopullisesti toisella ruuvimeisselillä. Mainittakoon, että lattiapinta-ala oli noin 20 neliöä, joten ruuvattavaa riitti.
Mieheni pelikaveri katsoi hetken touhua ja esitti ratkaisevan kysymyksen, "Miksette käytä akkuporakonetta?"
Oli kuin mieheni olisi syntynyt uudestaan. Miten vaivatonta kaikki onkaan akkuporakoneen avulla.
Itse asiassa meillä on niitä kolme. Ongelma vain on, että ne eivät ikinä ole ladattuja ja useimmiten se ladattu akku ei ole yhteensopiva sillä hetkellä löytyneeseen akkuporakoneeseen. Ilmeisesti meillä, joku piilottelee akkuporakoneita ja niiden akkuja.
Joten minä odotan. Odotan, että akkuporakone kohtaa polkupyörän ja voisimme hyödyntää menopelikokoelmaamme. Sillä eikö polkupyöriä korjatakin akkuporakoneilla?

1 kommentti: